Lillumista

Eilen pulahdimme ystävän kanssa Flamingon kylpylän mineraalialtaisiin. Aikaa kului myös erilaisissa saunoissa hyörystyessä ja siinä sivussa nautittiin ihanat mango-ananas smoothiet. Olen ollut Flamingon kylpylässä muutaman kerran aikaisemminkin ja todennut paikan täydelliseksi rentoutukseksi tällaiselle yhdistelmälle vilukissaa ja vesipetoa. Lämpöä, hämärä valaistus, hyvää seuraa eikä kiire mihinkään.

Kuvan altaassa soi veden alla musiikki. Tällä kertaa tosin listalla oli suht hirveää panhuilumusiikkia.
(kuva: täältä)

Lillumisen lomassa puhuttiin läpi kaikki maailman asiat. Ja minä jos kukaan osaan puhua.
Yksi lukuisista aiheista oli se, että miksi ihmeessä tällaisia paikkoja ei ole Suomessa enempää. Tällä meidän ilmastolla luulisi kuumien altaiden ja saunojen vetävän väkeä. Räntäsateen keskeltä ei tarvitsisi lentää etelään, vaan vain suunnata kylpylän suloiseen lämpöön.

Harmi vaan, että ainakin meikäläisen budjetissa kylpyläreissun hinta tuntuu aika suolaiselta. Onneksi pääsymaksun hinnalla saa kylpylässä olla ihan niin kauan kuin vain itse (aukioloaikojen puitteissa) haluaa. Itse toivoisin kuitenkin kylpylälle omaa pukuhuonetilaa ja sinne esimerkiksi jotain kivaa pientä kosmetiikkaa, kuten vaikka vartalovoidetta vieraiden käyttöön. (nimimerkillä jos vietät vedessä neljä tuntia, iho on ihan korppua).

Olo kotona oli kuitenkin raukea ja pehmoinen. Sekä todella nälkäinen! Elimistö kai kuvitteli pikku polsikimisen isommaksikin liikunnaksi.